24 septembre 2020
Lèspri wayalachi-politik atè Matnik
Nan dekou leve-doubout PPM (Parti Progressiste Martiniquais) pou koubare an konpanyi brayès la ki te le pete lapòt twa-siek La-Frans atè Matnik, kabwatè-politik PPM lan fè an vie plodari brèbrè-mouton otila'y te teste limenm, ek PPM tou, kont wayalachi-politik natifnatal-matnik, sa eti te ka fè an tanbi-sonnen epi an pawol Camille Darsières, nan an size-koze epi jounal Antilla nan lanne 1992 la, otila'y te ka di nan lang-an-frans Aimé Césaire la, "le parti est contre l'indépendance". Se pou se konpayel anni-afrik la se vale lang-an-frans yo a ek toufe, begeye pèd, PPM te toulong plodaye tankon krèy-politik koubarè wayalachi-politik natifnatal-matnik la ek kout-zie "nou-tout-se-afrik" se moun natifnatal-matnik la te pran tout kontinan-afrik la pou Kounta Kinte oben te rete pri adan ti-lèspri gouvelman-an-frans lan, mete kontinan taha anba jouk li.
An kabwatè-politik, an krèy-politik pa ka jenhen badjole pou koubare wayalachi-politik la, oben pou depotjole lide an peyi, an lakou-moun, jik an moun, se apiye asou pwa kò’y. Se pa anni pou brèbrè-mouton se kabwatè PPM la te brèbrè-mouton, se pa bagay moun doubout nan tjilòt yo ka rive di ek an krèy-politik ka toulong bat asou tout se laliman politik la ; adan PPM, an tan Eme Sezè te ka badjole plodari eti’y te kriye "plodari twa karetel ek senk bay-san-chenn" nan fevriye 1978, te ni an konpanyi moun ki te pou an wayalachi-politik atè Matnik, J-C William ki fini monte an galile te adan plodari wayalachi-politik taha avan kanmpo-politik Eme Sezè 1981 an, ek anchay adan se konpayel plodari taha te ladje PPM an tan taha pou ale doubout PNA (Patriotes Non Alignés) ki fè MODEMAS apre ; dòt, an ti konpanyi adan yo te ale bat epi MIM (Mouvement Indépendantiste Martiniquais) eti limenm te ja ka ladje plodari wayalachi-politik la pou ARU (Assemblée Régionale Unifée)’y la eti Matnik tankon peyi-asou-latè pa te ke menm sa kouri dèhè an manman-mouton adan an savann mouton betje ni pou ta yo epi sa, "betje a ni mouton se brèbrè mouton". Se pou se ri an kabwatè krèy-politik ki pa menm konnèt wach krèy-politik taha, men nan lang natifnatal-matnik la, "ri diri plere lantiy". PPM se pa nepi MIM, pou kabwatè-politik yonn-tou-yonn MIM lan, ki pa menm sa depenn bann-twel-fondok MIM lan ek te ke tjwe tout bokantaj lide, tout lide menm adan ; men te pou ni, se se an konpayel-politik PPM pou di kabwatè-politik lòlòy PPM lan pe djel li ; an plodari politik se toulong pou sanble tout moun depi moun ki ka vini anni pou gloriye Aimé Césaire, moun ki pou peyi-natifnatal-matnik la se apiye-asou pwa kò’y, jik moun ki pou an gouvelman natifnatal-matnik, lamenm la, san patate. Kisa badjolaj politik lòlòy lajounen-jòdi a, atè Matnik, pe ni pou kole bò leve-doubout politik Sèptanm 1870 la ?
Nan vini badjole sa eti’y pa pou wayalachi-politik atè Matnik, kabwatè-politik PPM lan le depareye epi kabwatè-politik MIM lan ki te ke pou wayalachi-politik la, bagay pou foute an plere atè, si MIM se lanne Jwiye 1978 pou pipirit lanne 1982 a, te adan an larel wayalachi-politik (asou tout masonn Fòdfrans, Lawviè-Sale, Sentàn, Lawviè-Pilòt ek Latinte te matje INDEPENDANCE-MIM) owala yo te fèmen Marc "Loulou" Pulvar 3 mwa nan lajol Fòdfrans apre’y te foute an dòg se betje a an bal an pie pou yo pa te tjwe’y kon Andre Aliker (1894-1934), MIM te bay nan lèspri pwen-djokte politik gran-bouk ("autonomie municipale" jik "pouvoir municipal")2 Aimé Césaire a, an lòlòyri politik eti plodayè politik Fòdfrans lan te mete dewò, owala gouvelman an-frans lan te ka gade wè vire kabeche larel-gouvelnaj li ek tire jeray politik se gran-bouk la anba lanmen se sobreka-gouvelnaj-repiblik (préfet) pou mete’y anba lanmen an kabwatè kawbe-gouvelnaj gran-bouk3 ; Eme Sezè te tann sa anlè ban-size kawbe-gouvelnaj plodari-politik an-frans lan ek te kouri vini rapòte atè Matnik, kouyonnen moun ki pa fouti kole de pawol an mès-longsay politik natifnatal-matnik. Nou ja fè moun li, kabeche ek konprann sa eti lide apiye-asou-pwa-peyi-atè-lakay-matnik ("autonomie pour la nation martiniquaise") eti PPM ka fè flatje asou an bann-twel chak prèmie Me nan bat-lari Fòdfrans defann djoubakè atè-lakay-matnik, se pa an apiye-asou-pwa-peyi-atè-lakay politik tankon tit-langayele "peyi-natifnatal-matnik" la pe ka fè’y sonnen, an apiye-asou-pwa-peyi-atè-lakay nan jeray lavi toulejou. Se te ke pou se kabeche sa eti "apiye-asou-pwa-peyi-atè-lakay-matnik" taha, ni menm ARU kabwatè yonn-tou-yonn MIM lan, pa ka menm rive fè "nou vini la pou mete an gouvelman krache-dife nan brann" Ehèn Lakay la sonnen, an tanbi-rezonnen ki se pe fè lakou-moun natifnatal-matnik la pran Jedi 22 Sèptanm 1870 taha pou an bidim rel kouri tan-ka-pase. "Apiye-asou-pwa-peyi-atè-lakay-matnik" PPM lan tankon "kawbe-gouvelnaj atè-lakay yonnife" (Assemblée Régionale Unifiée) MIM lan se pou mare (an danma, an nika, an zeskay) tout lide an wayalachi-politik atè Matnik, ek menm, pou gouvelman an-frans lan ki rete pri adan an "poul la pa le bannann lan men pa le chen an pran’y", tout lide an gouvelman atè-lakay ka dekati jou-ale, jou-vire ek ka mete Matnik lòtbòtsay tout bay-douvan moun-asou-latè.
Nan PPM tankon nan MIM ek piplis krèy-politik atè-lakay-matnik la, se anni larel politik Lwi Telga a, larel falfrèt la, lonje-dwèt anlè rayi-ras nèg-ginen ki ke toulong bay jiktan se ti kokofiolo afrik ke pe rive tann ek konprann se sistenm-gouvelman djok ki ka fè an peyi, se pa kannan foutbalè oben chen-boul ki pa fouti fè an peyi-afrik vini mapipi foutbol oliwon-latè a, jiktan se badjolè plodari anni-afrik la ke pe rive konprann se nan an lang tankon sistenm kabeche otila moun ka kabeche-djezinen bagay, se pa nan koulè lapo-fidji, se nan lang arawak, ibo, karèn, ketchwa, nengee, tupi-gwarani, oben yorouba otila moun ka mete an bagay krache-dife dewò, ek jik isiya la, tout moun pe aprann pale, li ek matje an lang. Larel Ehèn Lakay la, doubout an repiblik, bare tè se zawa-ewòp la, "an kare-tè ba moun ka mete madjoumbe nan tè", tousa, pa jenhen rive pèse atè Matnik. Se anni pou badjole lang-an-frans lan ek plere asou isenbòt betje isenbòt an tjou yo, se yich-man-bans lan ki rayi ras nèg-ginen depi nanninannan pou siek dèhè siek-dèhè. Pou moun ki pòhò konprann, isiya la se an plodari, se pa an dekantjay sosioloji-politik nan ledjans rèch la, ni menm an plodari-kabeche sosial. Nan tan-nanninannan-longsay natifnatal-matnik la, se anni nan plodari E. Lakay la otila lide an gouvelman natifnatal-matnik4 te rive kouri lawonn menm si se te ke anni nan badjolaj ; Ehèn Lakay te rive nan bouk Lawviè-Pilòt epi owonzon twa-san-epi moun dèhè’y ka topaye anlè lide pran tè separe’y ba moun ka djoubake tè ek doubout an repiblik nèg-ginen tankon ta Ayiti a. Pa ni piès krèy-politik atè-lakay-matnik, si se pa PALIMA (Parti pour la Libération de la Martinique), ki palantje lide, se se an gouvelman atè-lakay, bagay pou se konte matjoukann-doukou (ressources) peyi a ek vire faktore matjoukann-doukou krache-dife pou yich-dèhè pa se ale pèdi sa eti apa-anman yo te genyen douvan.
Se anni an gouvelman natifnatal, plis pase an gouvelman-atè-lakay, ki ka pe trase wayalachi-politik la men an gouvelman atè-lakay, tankon Florida oben Kalifòwnia (nan 50 gouvelman atè-lakay Etazini an), kontel Miranda oben Azoátegui (nan 23 gouvelman-atè-lakay Venezwela la epi gran-bouk Karakas ki ni an sistenm gouvelnaj pou ta’y epi tout se ti tè-danme-mitan-lanmè Karayib la ki sanble adan an sistenm-gouvelnaj ki ta yo), kontel Amapa oben Maranhão (nan 26 gouvelman-atè-lakay Brazil la epi gran-bouk Brazilia a eti ni sistenm gouvelnaj li pou ta’y), kontel Oaxaca oben Chiapas (nan 31 gouvelman-atè-lakay Meksik la epi 32enm la se gran-bouk Meksiko), pe, li tou yonn, kabeche an larel kontaj matjoukann-doukou ek menm mete larel-gouvelnaj nan brann pou palantje oben dekatonnen an konpanyi matjoukann-doukou krache-dife. Tann sa se yonn, tann sa ek konprann sa se toulong de, se gran krèy-politik atè-lakay-matnik la (MIM, Mouvement APAL, Péyi-a, PPM ek RDM) pa ni piès plodari politik, piès lide kabeche asou wayalachi-politik la, oben apiye-asou-pwa-peyi a, se anni pou jere oben chikannen pou politik gouvelman la-frans ka fè atè Matnik. Ehe, politik se dabò-pou-yonn an plodari aleliwon-galba asou tan-ka-pase nan an lakou-peyi, nan an peyi, ek se pou toulong pran letjèt nan divini, jik kabeche an divini ba an peyi ; si pa ni divini kabeche taha, pa ni peyi. Se pou se rive tann ek konprann, nan menm balan an, an lakou-moun, an lakou-peyi, pa se pe la adan an rete-sonhe gangan ki pase pàs nan sistenm ninang-founang lan5, ka blablate asou Djah oben tjek ras nèg-ginen nan tan farahon te ka ba’y nan sa ki se anni sab lajounen-jòdi ek pa fouti kabeche an divini ba kò’y adan laliman’y ki ta’y, peyi Matnik nan Amerik Latin ek Karayib la ; nouvelis-plodayè RFA-radio a, ka fè lawonn latè, ba nou nouvel Burkina Faso eti pa ka bat piès kote nan nouvel peyi oliwon-latè ek mi JLP6 foute PNP6 an dal 49/14 nan kawbe-gouvelnaj plodari-politik Jamayik, pou prèmie kou depi 1980, pa ni ayen asou sa : mi gouvelman Bawbad trase plan-divini politik vini Repiblik nan dekou 55 lanne wayalachi-politik7, nan Novanm 2021 ka vini, ek se kwaka radio. Se pa anni an bidim tjak mès-longsay jeopolitik la eti moun atè-lakay-matnik pa ni, se pou lèspri wayalachi-politik la ki pa ka fè chimen atè Matnik, menm nan mitan ti-konpanyi-moun an ki ka bat, oben fè wol bat, pou wayalachi-politik taha.
Nou ka pe tann ek konprann sa konsa nan fouti piplis badjolè-politik CTM lan (Collectivité Territoriale de Martinique) pa fouti depenn ek dekantje mete-nan-brann gouvelman franse a atè Matnik (epi kabeche rel-kòdjòm franse’y tankon gouvelman) epi peyi-natifnatal-matnik la ki pa (ki pòhò) ni gouvelman pou ta’y. Nan kabeche rel-kòdjòm "franse" taha ek depareye’y epi an rel-kòdjòm "matnik", se te ke pou toulong vire anchouke Matnik tankon peyi-asou-latè nan laliwonn jeopolitik amerik-latin-karayib li ek lòtbòtsay, trase an chimen-divini eti ja ka pòte lide wayalachi-politik la. Pi nan fondok, pou moun ki sa li ek konprann wach politik atè-lakay-matnik ek lang natifnatal-matnik la tou, pou isiya la konsa, se anni nan an laliwonn karayib, an doukou jeopolitik karayib otila an wayalachi-politik pe bay atè Matnik, se anni nan laliwonn jeopolitik Amerik latin ek Karayib otila Matnik ni an divini tankon peyi-asou-latè ; kontel, si fok se trape an wayalachi nan bay-nannan, se pa nan Ewòp oben Afrik otila fok ke ale èche bokodji a, dachin-bawyole a, patat la, toloman an eti Matnik pa ka faktore men atè Dòmnik, atè Jamayik oben Senvensan, depi Kouba jik Trinidad ek Tobago, a de kout ranm kanawa, lamenm la. Bay-nannan pou bay-nannan, an kouchkouch ek oben an dachin kankloum, an fiyapen-ble oben an patàt-jòn-ze, ni menm rel kouri-lawonn adan mès-longsay8 natifnatal-matnik la epi nan mès-longsay natifnatal-trinidad-ek-tobago a men pa pe ni menm rel kouri-lawonn nan ta Matnik la ek mès-longsay Senegal la, nan Afrik-anba-solèy. Se ti lèspri zawa-ewòp taha eti ka fè moun atè-lakay-matnik konprann yo pe fè an chimen-dekoupe tan-nanninannan-longsay la, fap-fap ek delè nan an menm pawol yo ka rive ladje wach atè-lakay-matnik yo a pou ja rive nan tjou-man-deviran nan tjek peyi-afrik otila yo pa jenhen pete gwo zotèy yo nan tjek chimen douk, tankon si se te ke koulè lapo-fidji te ka fè an peyi.
Wayalachi-politik la, rel bat pou wayalachi-politik la, toulong liannen epi tan-nanninannan-longsay la nan menm rel eti konsians politik la, dekou otila an moun doubout-pitjan nan peyi’y, leve-o-ka, liannen djok epi konsians tan-nanninannan-longsay la. Se pa anni pou ale konprann si Ehèn Lakay te rive nan bouk Lawviè-Pilòt, nan Jedi 22 Sèptanm 1870 taha, kote 3hè apre-midi, ka mande doubout an Repiblik nèg-ginen tankon ta Ayiti eti menm si’y te ni an larel-gouvelman-fondalnatal dwe Me 1805, te plis anchay laliman-gouvelman9 pase an repiblik jik nan 1915, bat pou wayalachi-politik la pe rive si pa ni an konsians tan-nanninannan-longsay la ki djok tankon Frantz Fanon te matje’y nan Les damnés de la terre. Se sa menm, apre nou a toufe, vini badjole asou farahon Ejipt ki te ni an lapo-fidji nwè oben kako, "djab anba kako", se pa nepi an konsians tan-nanninannan-longsay, se pa menm an konsians ras-nèg-ginen10, ale vire li "sa-sav-longsay-lavi nèg-ginen an" nan Peau noire, masques blancs, menm Mapipi Eskwaya Frantz Fanon taha. Se pou konprann sa kòdjòm, si konsians tan-nanninannan-longsay la ka wouvè chimen konsians politik la eti liannen djok epi leve-doubout pou wayalachi-politik la, konsians ras-nèg-ginen taha pa ka wouvè asou ayen si se pa anni rete la ka lonje dwèt asou rayi-ras nèg-ginen an, oliwon-latè, ek tout rete anba jouk zawa-ewòp, la ka espere yo ke moli an jou, eti sa mande. Nan menm Jedi 22 Sèptanm 1870 taha, kote 5hè apre-midi, Lwi Telga te rive nan bouk Lawviè-Pilòt epi owonzon 700 a 1.500 moun dèhè’y (de a twa kou plis pase kannan moun ki te dèhè E. Lakay ek se yich li a epi E. Sidney), ka lonhe dwèt asou sistenm-tribinal rayi-ras-nèg-ginen, ka mande pou tribinal ladje Lopol Liben ek mare Kode, "nou ke fann tjou Kode, isenbòt la, yich-man-bans lan… an landjèt manman’y", tousa. Men pa ni piès larel politik isiya la konsa, pa ni an pawol-trase-divini ; ayen ki se leve lide pou te pran gouvelnaj Lawviè-Pilòt, nan de lanmen yo, anfwa ; ayen ki ka tjoke lide an apiye-asou-pwa-kò-nou eti fondok nan tout ranboulzay sosial ek politik, oliwon-latè. Se anni Ehèn Lakay ek se konpayel li a ki te ka pòte lide apiye-asou-pwa-kò-nou taha, lide ranboulzay sosial la (tè ba moun ka djoubake tè, ale doubout anlè se bitako a, pran tè anlè yo), lide ranboulzay politik la ("nou vini la pou mete kawbe-gouvelnaj krache-dife doubout", tousa), jik lide wayalachi-politik la ("doubout an Repiblik nèg-ginen tankon ta Ayiti a", tousa), menm si pa te menm ni an bann-twel11 (Di Vènankou te ke di an bagay asou sa ek tribinal la te ke aye, si se pa adoumanman, chaje pi djok si yo te ni an bann-twel natifnatal) nan dekou leve-doubout taha, menm si se te ke anni an ti konpanyi konpayel E. lakay ki te ke adan lèspri gouvelman natifnatal-matnik taha. Ki lide an lakou-moun, ka leve-doubout, ale pran kout boutou oben ale fè mitrayè franse a alelouya’y, anni pou mande sistenm rayi-ras-nèg-ginen (negrophobia) se sispann ?
Se menm djendjen an nan se leve-doubout lajounen-jòdi a ; dabò-pou-yonn, pa jenhen ni leve-doubout politik atè Matnik, se yenki leve-doubout sosial, oben de dekou otila sosial la ka toulong mete politik la anba jouk li, gare'y nan chimen. Se anni pou semeda gouvelman franse atè Matnik ka simen nan se leve-doubout sosial taha ki ka pe ba yo an ti koulè politik men pa ni piès mande-trape matjoukann-doukou politik (political resource, annou tann ek konprann sa isiya la konsa anni tankon an djokte pou se, oben sa, kore, toumbile oben vire pase lanmen nan politik gouvelman, franse isiya la konsa, ka bat peyi a) ki ka kouri lawonn. Pi lòlòy la, ou pa se menm di lakou-moun natifnatal-matnik la ka pe antipile an sa-sav-longsay-lavi sosial, ale wè politik, nan dekou se leve-doubout taha, yo menm ki ka vire voye tout bagay nan bitako ninang-founang lan, tankon si depi 1756 (lanne otila kannan nèg-mawon ek nèg-san-chenn, nèg-bitako-san-chenn, djoubakè-san-chenn, djoubakè makadè Senpiè a, tout se moun taha, vini piplis pase kannan ninang-founang lan, limenm) ayen pa te toumbile, apre tousa gawoule koubare sistenm ninang-founang, tousa leve-doubout sosial, apre mapipi gawoule politik Sèptanm 1870 la, apre gouvelnaj atè-lakay Marius Hurard la, apre prèmie krèy-defann-tòt djoubakè felis Loube a nan 1886, apre tout se sosiete-palantje nèg-ginen atè Matnik nan se lnne 1900 a 1946 la, apre bidim eskamotaj politik maws 1946 la, apre Desanm 59, apre OJAM ek Janvie-Fevritye 74, tousa. Mi se sa mi, lakou-moun natifnatal-matnik rete pri adan an mès-longsay ewòp (tout badjolaj sosial ek politik la ka fèt nan an lang-an-frans toulong lòlòy ; ek, pi'y djok, pi'y se ka chape anlè wach sosial ek politik atè-lakay-matnik la) eti ka fè nou adan an mès-longsay politik koumandè-bitako, "se mwn sel ki ni dwa separe lajan adan lacollectité territoriale de la Martinique.... mren, mren, mren", oben majò An-Vil, "se pa an sel manman ka fè yich mechan", bagay ka koubare tout plodari politik atè Matnik ek ka rale fondas la anlè plodari apiye anlè-pwa-peyi a tankon wayalachi-politik la.
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire